Kansalaisten kokema turvallisuuden tunne on hyvinvoivan yhteiskunnan perusta. Sosialidemokraattien lähtökohtana on vahvistaa kansalaisten turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta kaikilla yhteiskuntamme tasoilla. Edellytykset turvallisuuden tunteen vahvistamiseen ovat Suomessa hyvät, kokeehan jopa 87 prosenttia kansalaisista Suomen turvalliseksi maaksi (Lähde: Turvassa 2019 -tutkimus).

Turvallisuuden tunne syntyy luottamuksesta yhteiskuntaan ja toisiin ihmisiin, osallisuuden kokemuksesta, oman elämän hallinnasta ja ennustettavuudesta sekä oikeudenmukaisuuden kokemuksesta. Pohjimmiltaan kokemus turvallisuudesta syntyy kansalaisten omasta toiminnasta ja osallistumisesta yhteiskunnan eri toimintoihin. Siksi jokaisen ihmisen on kannettava myös oma vastuunsa turvallisuudesta.

Sosialidemokraattien mielestä turvallisuuden takaaminen kaikille suomalaisille edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä, että korjaavia toimia. Turvallisuusongelmien juurisyyt on kyettävä tunnistamaan ajoissa ja puuttumaan niihin ennaltaehkäisevällä otteella ennen ongelmien kärjistymistä. Ennalta ehkäisyyn panostaminen on perusteltua inhimillisesti, mutta myös taloudellisesti –ongelmien ehkäiseminen maksaa vähemmän, kuin korjaaminen.

Kuntien työkalut turvallisuuden vahvistamiseksi

Suurten kaupunkien turvallisuuskysymykset ovat usein erilaisia verrattuna pienten kuntien haasteisiin Ja tiheästi asutuilla alueille painottuvat toisenlaiset haasteet kuin harvaan asutuilla. Tästä riippumatta turvallisuudesta tulee huolehtia kaikkialla Suomessa. Tutkitusti asuinalueiden turvallisuus ja häiriöttömyys ovat keskeisiä asioita suomalaisille asuinpaikkaa valittaessa (Lähde: Kunnallisalan kehittämissäätiön kansalaistutkimus 2021).

Elinympäristö on tärkeä pitää turvallisena läpi elämän. Kodin on oltava turvallinen paikka ja apua on saatava silloin kun sitä tarvitaan. Kunnissa tulee ottaa turvallisuuteen vaikuttavat tekijät huomioon osana asuinalueiden, työpaikkojen sijainnin ja palvelujen suunnittelua.

Sosiaali- ja terveyspalveluilla on keskeinen merkitys kuntalaisten turvallisuuden kokemuksen vahvistamisessa. Siksi kuntien tulee varmistaa ennaltaehkäisevät ja oikea-aikaiset palvelut kaikille asukkailleen. Paitsi väkivallan ja alkoholin käytön vähentämiseen tähtääviä toimia, tarvitaan kunnissa uuden väestön integroimisen suunnittelua, yhteisöllisyyttä lisääviä hankkeita ja syrjäytymisen vastaista työtä.

Kaupunkisuunnittelulla voidaan edistää merkittävästi turvallisuutta. Asuinalueiden monimuotoisuudesta ja monipuolisesta asuntojen hallintamuotojakaumasta huolehtimalla voidaan ennaltaehkäistä segregaatiota, jossa eri väestöryhmät ja sosiaaliset ryhmät keskittyvät tietyille asuinalueille. Kaupungeissa Palveluita tulee olla tarjolla myös lähiöissä eikä pelkästään ydinkeskustoissa, jotta asukkaat voivat hakeutua palveluiden piiriin matalalla kynnyksellä.

Rakennetusta infrastruktuurista huolehtiminen on myös turvallisuudesta huolehtimista. Kuntien tulee huolehtia siitä, että esimerkiksi katujen kunnossapito on laadukkaasti järjestetty ympäri vuoden. Katujen kunnossapidosta huolehtimalla voidaan ennaltaehkäistä monia tapaturmia ja onnettomuuksia.

Kunnilla on vastuu maahanmuuttajien kotouttamisesta paikallisesti

Kunnat vastaavat kotoutumispalveluista, joilla on merkittävä vaikutus maahanmuuttopolitiikan onnistumiseen. Kotoutuminen on vuorovaikutusta maahanmuuttajan ja yhteiskunnan muiden jäsenten välillä. Kotoutumisen onnistumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että tulijoille tarjotaan ja edellytetään osallistumista kielikoulutukseen sekä että tulijoilla on avoin ja tasavertainen pääsy mukaan yhteiskuntaan ja sen toimintaan.

Maahanmuuttajien työllisyysastetta on nostettava selvästi nykyistä korkeammaksi. Olennaista on, että jokainen oppii kielen, jolla yhteiskunnassa tulee toimeen ja pystyy kouluttautumaan sekä työllistymään. Tähän tulee varata tarvittavat resurssit. Kuntien on perusteltua hyödyntää kotouttamistoiminnassa myös kolmannen sektorin toimijoita.

Lasten, nuorten ja perheiden pahoinvointi

Lasten, nuorten ja perheiden pahoinvointi on ilmiö, joka muodostaa myös uhan yksilön turvallisuudelle. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja niiden saatavuus ovat avainasemassa lasten, nuorten ja perheiden arjen ongelmien ratkaisemisessa. Kuntien tulee huolehtia siitä, että apua on saatavilla matalalla kynnyksellä, ja hädän hetkellä apua saa myös virka-ajan ulkopuolella.

Perusopetus- ja varhaiskasvatus muodostavat palvelukokonaisuuden, jonka avulla on mahdollista puuttua lasten, nuorten ja perheiden ongelmien juurisyihin. Koulun tulee tarjota hyvät eväät elämään jokaiselle lapselle asuinpaikasta riippumatta. Koulun tulee olla turvallinen paikka, jossa koulukiusaamiseen ja -väkivaltaan puututaan. Koulukiusaamisen nollatoleranssin tulee toteutua.

Kuntien on perusteltua hyödyntää lasten, nuorten ja perheiden palveluissa kolmannen sektorin toimijoiden osaamista ja toimintamalleja. Parhaiden käytäntöjen ja toimintamallien levittäminen eri puolille Suomea tukee kuntia tehtäviensä toteuttamisessa ja kaikkien kuntalaisten hyvinvoinnin sekä turvallisuuden takaamisessa.

Nuorten syrjäytyminen on niin ikään ilmiö, johon kuntien tulee puuttua. Etsivän nuorisotyön, sosiaalipalveluiden ja perusopetuksen tulee pyrkiä yhteistyössä tavoittamaan nuoret niin, että ongelmiin pystytään puuttumaan ajoissa. Työn, koulutuksen ja harrastusten rooli on suuri syrjäytymisen ehkäisyssä. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin tulee panostaa ja niiden saatavuus varmistaa kaikkialla Suomessa.

Koronatilanne ja normaaliolojen häiriötilanteet

Koronapandemia koettelee osaltaan kuntalaisten kokemusta turvallisuudesta. Terveysturvallisuudesta huolehtimisen tärkeys nouseekin koronapandemian seurauksena entistäkin keskeisemmäksi. Hyvin hoidetut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut nousevat arvoonsa erityisesti poikkeuksellisissa olosuhteissa.

Turvallisuudesta huolehtiminen edellyttää myös viranomaisten toimintakyvyn turvaamista. Tämä on tärkeää viime kädessä kansalaisten hengen ja terveyden koskemattomuuden turvaamiseksi. Hallitus on panostanut turvallisuusviranomaisten resursseihin ja vahvistanut viranomaisten läsnäoloa ja näkyvyyttä etenkin alueilla, joissa on heikoin palvelutaso. Poliisille ollaan määrittelemässä enimmäisvasteajat koko Suomeen.

Kuntien kannattaa tehdä aktiivista yhteistyötä alueensa poliisilaitoksen kanssa. Toimiva vuoropuhelu mahdollistaa sen, että kuntien kokemukset alueen turvallisuudesta myös välittyvät poliisin tietoisuuteen ja niihin voidaan yhdessä puuttua. Alueelliset poliisin neuvottelukunnat ovat foorumeja, joita kuntien tulee käyttää nykyistä aktiivisemmin. Erilaisilla kuntien ja poliisin yhteisillä hankkeilla voidaan saavuttaa myönteisiä tuloksia turvallisuuden saralla.

Poliisin resurssien lisäksi rajavartiolaitoksen, tullin ja pelastustoimen voimavarat on turvattava. Kun pelastustoimi siirtyy sote-uudistuksessa kunnilta hyvinvointialueille, tulee pelastuspalveluiden saatavuudesta edelleen huolehtia alueellisesti. Pelastustoimen vasteaikoihin tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta palvelua saa hädän hetkellä niin kaupungeissa kuin harvaan asutuilla alueillakin.

SDP:n tavoitteena on:

• vahvistaa kansalaisten arjen turvallisuuden kokemusta yhteiskunnan kaikilla tasoilla.
• vähentää työttömyyttä ja työttömyydestä aiheutuvaa näköalattomuutta.
• taata riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille.
• turvata poliisin läsnäolo kaikilla alueilla kohtuullisilla vasteajoilla.
• panostaa hyvinvointiin, yhteiskuntaosaamiseen ja osallisuuteen turvallisuuden rakennuspuina.
• edistää nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmien ennaltaehkäisyä, tunnistamista ja hoitoa.
• varmistaa maahanmuuttajien riittävät kotouttamispalvelut kunnissa.