Tulevassa Pohjois-Savon aluevaltuustossa on pyrittävä myös työntekijöiden hyvinvointiin. Kuopiossa, kuten muissakin kaupungeissa, on etenkin terveydenhuollossa ja varhaiskasvatuksessa paljon määräaikaisella työsopimuksella töissä olevia työntekijöitä. Avohoidon hoitohenkilökunnasta noin 20 % on määräaikaisia, joissakin yksiköissä luku on suurempi. Määräaikainen työntekijä lähtee helpommin muihin töihin kuin vakituisessa työsuhteessa oleva ja työnantajan perehdyttämä ja mahdollisesti pitkäänkin kouluttama työntekijä vie tällöin työssä hankkimansa osaamisensa muualle. Uuden osaajan löytäminen on vaikeaa ja kouluttaminen kallista.
Tällä hetkellä jokainen hoitotyön ammattilainen on tärkeä, eikä meillä ole varaa heitä menettää. Hoitajia on lähtenyt toisiin töihin ja jopa ulkomaille parempien työolojen ja palkan perässä. Hoitajien työn kuormitus on suurta niin kotihoidossa, sairaalapalveluissa, vastaanotolla kuin erikoissairaanhoidossakin. Hoitotyön johtajat ovat ilmaisseet, että hoitohenkilökuntaa palkattaisiin, jos olisi hoitajia mitä palkata. Koko maata koskevasta hoitajapulasta on puhuttu pitkään ja keinoja tilanteen korjaamiseksi mietitty.
Julkisen puolen ongelma on ajastaan jäljessä oleva vakanssiajattelu. Vakanssi tarkoittaa kunnan tai kuntayhtymän valtuuston tai hallituksen perustamaa vakinaista virkaa tai toimea. Vakanssiajattelu on jäänne ajalta, jolloin työtekijän valinnassa saattoi vaikuttaa puoluekirja; poliitikot päättivät, kuka oli sopiva työntekijä. Julkiset yhteisöt joutuvat toiminta- ja taloussuunnitelmissaan tekemään esitykset vakanssien eli toimien ja virkojen perustamiseksi ja määräaikaisia työntekijöitä ei vakinaisteta, jos taustalla ei ole vapaata vakanssia. Järjestelmä ei ole joustava, vaan raskas ja kankea, eikä vastaa nykyajan tarpeisiin. Edes työsopimuslaki ei tunne käsitettä vakanssi. Järjestelmän vuoksi henkilöstösuunnittelu toteutuu hallinnon, ei palveluiden tai työn tarpeen ehdoilla.
Määräaikaisten työsopimusten muuttaminen pysyväisluontoisiksi ei maksa kunnalle mitään, palkkakustannukset sijaisella ovat samat kuin vakituisella työntekijällä. Vakituinen työsuhde lisää työntekijän hyvinvointia, koska se mahdollistaa mm. tulevaisuuden suunnittelua, esimerkiksi asunnonhankinnan tai perheenlisäyksen suhteen, tulojen ollessa turvatut ja säännölliset. Vakituinen työsuhde on myös viesti työnantajalta, että työntekijää arvostetaan ja hänet halutaan pitää, näin työntekijästä tulee sitoutuneempi.
Joissakin paikoissa tilanteeseen on onneksi havahduttu. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä, Päijät-Sote, ilmoitti tänä syksynä vakinaistavansa määräaikaisia työntekijöitä (tiedote 29.10.2021). Työntekijöidensä vakinaistamisella Päijät-Sote pyrkii pitämään kiinni hoitoalan korkeasta osaamistasosta sekä parantamaan työhyvinvointia.
Ennen hyvinvointialueiden tulemista työntekijät tulee sitouttaa, jotta alueilla riittää työntekijöitä. Tällä saadaan tarvittavaa pitovoimaa kuormittaviin hoito- ja varhaiskasvatusalan töihin. Kaikille ammattilaisille riittää varmasti töitä.
Jaa tämä artikkeli