Suoraa puhetta

Hyvinvointivaltion romuttamista EN HYVÄKSY

Suomi on pitkään ollut tunnettu maailmalla hyvinvointivaltiona – maana, jossa heikommastakin pidetään huolta. Nyt tämä perusta on uhattuna.

Hallitus on päättänyt leikata yhteiskunnan tärkeimmiltä tukipilareilta:

Kotihoidosta 16,2 miljoonaa
Vammaispalveluista 20 miljoonaa
Lastensuojelusta 15 miljoonaa
Kuntouttavasta työtoiminnasta 12,5 miljoonaa

Nämä leikkaukset osuvat niihin, jotka kaikkein eniten tarvitsevat yhteiskunnan tukea. Samalla rahaa siirretään veronkevennyksinä niille, joilla jo nyt menee hyvin. Tämä ei ole reilua. Tämä ei ole suomalainen tie.

Nyt on aika tehdä muutos.
Äänestämällä sosialidemokraatteja lähetät vahvan viestin hallitukselle: suuntaa on muutettava. Me puolustamme hyvinvointivaltiota – nyt ja tulevaisuudessa.

Monesti kysyttyä, näin vastaan ….

Haluan kertoa sinulle miksi olen ehdolla sekä kunta, että aluevaltuustoon.

Kahdessa valtuustossa toimiminen mahdollistaa mielestäni hyvät edellytykset kokonaisvaltaiseen päätöksentekoon ja alueellisten palvelujen kehittämiseen. Kun päättäjä toimii sekä kunnallisessa että aluevaltuustossa, hänellä on laajempi ymmärrys siitä, kuinka eri päätökset, jotka tehdään paikallistasolla ja alueellisella tasolla, vaikuttavat toisiinsa. Tämä laajempi perspektiivi voi tuoda merkittävää lisäarvoa päätöksentekoon. Minulla on myös aikaa perehtyä asioihin, aikuisten lasten sekä yhden nuoren aikuisen äitinä.

Erityisesti hyvinvointialueen ja kunnallisten palvelujen välillä on usein tiivis yhteys, ja molemmilla tasoilla tehtävät päätökset voivat olla toisiaan täydentäviä tai ristiriitaisia.

Palvelut ovat tällä hetkellä vielä jokseenkin irrallaan toisistaan, ja haluan edistää niiden integraatiota palvelutuotannossa. Valtuustokaudella 2017 toimiessani perusturva- ja terveyslautakunnassa sekä kaupungin varavaltuutettuna terveys- ja sosiaalipalvelut olivat mielestäni lähempänä ihmisiä ja helpommin saavutettavissa kuin nyt.

Kahdessa valtuustossa toimiva päättäjä voi toimia siltojen rakentajana ja varmistaa, että molempien tasojen päätöksenteossa huomioidaan toisiaan täydentävät tarpeet. Esimerkiksi aluevaltuusto voi tehdä päätöksiä terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen resursseista ja toimintamalleista, mutta kunnalliset päättäjät voivat vaikuttaa siihen, miten palvelut käytännössä toteutetaan ja miten ne tavoittavat asukkaita. Tästä esimerkkinä kouluterveydenhuolto ja yöpäivystykset.

Kahdessa valtuustossa toimiminen voi myös edistää yhteistyötä ja tiedonvaihtoa eri tasojen välillä. Tämä voi johtaa parempiin, yhteisesti sovittuihin ratkaisuihin, joissa otetaan huomioon sekä alueelliset tarpeet että paikalliset erityispiirteet.

Lisäksi se antaa laajemman kentän verkostoitua ja voi vahvistaa päättäjän kykyä puolustaa kuntalaisten etuja laajemmalla kentällä ja varmistaa, että sekä kunnallisella että alueellisella tasolla tehdään päätöksiä, jotka tukevat toisiaan ja parantavat asukkaiden arkea.

Lopuksi, kahdessa valtuustossa toimiminen tuo mielestäni päättäjälle syvempää asiantuntemusta, tietoa ja laajempaa yhteistyöverkostoa, joka parantaa päätöksenteon laatua.

Päättäjällä on paremmat mahdollisuudet tehdä tietoon perustuvia ja hyvin perusteltuja päätöksiä, kun hänellä on näkyvyys molempiin hallintotasoihin ja niiden toimintaan.

Tämä vahvistaa demokratian toimivuutta ja parantaa alueemme asukkaiden hyvinvointia.

Näin SDP parantaisi hoitoon pääsyä terveyskeskuksissa:

Lisätään lääkäreiden määrää terveyskeskuksissa 500:lla ja hoitajien määrää 300:lla. Rahoitus saadaan perumalla Orpon hallituksen 121 000 000 euron leikkaus terveyskeskusten rahoitukseen.
Otetaan käyttöön omalääkäri- ja omahoitajamalli. Asiakastyytyväisyys paranee, kun vastassa on tuttu lääkäri ja hoitaja. Myös lääkärien ja hoitajien saanti terveyskeskuksiin helpottuu, kun työ on helpommin hallittavissa.
Lisätään ilta- ja etävastaanottojen määrää, kuitenkin niin, että pääsy vastaanotolle tai mahdollisuus kotikäyntiin turvataan aina potilaan niin halutessa. Näin hoitoon pääsee joustavammin ja päivystysten ruuhkat vähenevät.
Tuodaan terveyskeskuksiin keskeiset erikoissairaanhoidon lääkäripalvelut, kuten naistentaudit ja ortopedia, jotta omalääkärit voivat konsultoida erikoislääkäreitä nopeasti ja joustavasti.
Laajennetaan Marinin hallituskaudella käynnistetty Terapiat etulinjaan -toimintamalli koko maahan, jotta jokaisella etulinjan sote-ammattilaisella on työkaluja tukea asiakkaan mielenterveyttä. Näin varmistetaan, että ihminen saa tukea nopeasti riippumatta siitä, mistä hän apua hakee.

Näin SDP parantaisimme hoitoon pääsyä terveyskeskuksissa:

Lisätään lääkäreiden määrää terveyskeskuksissa 500:lla ja hoitajien määrää 300:lla. Rahoitus saadaan perumalla Orpon hallituksen 121 000 000 euron leikkaus terveyskeskusten rahoitukseen.
Otetaan käyttöön omalääkäri- ja omahoitajamalli. Asiakastyytyväisyys paranee, kun vastassa on tuttu lääkäri ja hoitaja. Myös lääkärien ja hoitajien saanti terveyskeskuksiin helpottuu, kun työ on helpommin hallittavissa.
Lisätään ilta- ja etävastaanottojen määrää, kuitenkin niin, että pääsy vastaanotolle tai mahdollisuus kotikäyntiin turvataan aina potilaan niin halutessa. Näin hoitoon pääsee joustavammin ja päivystysten ruuhkat vähenevät.
Tuodaan terveyskeskuksiin keskeiset erikoissairaanhoidon lääkäripalvelut, kuten naistentaudit ja ortopedia, jotta omalääkärit voivat konsultoida erikoislääkäreitä nopeasti ja joustavasti.
Laajennetaan Marinin hallituskaudella käynnistetty Terapiat etulinjaan -toimintamalli koko maahan, jotta jokaisella etulinjan sote-ammattilaisella on työkaluja tukea asiakkaan mielenterveyttä. Näin varmistetaan, että ihminen saa tukea nopeasti riippumatta siitä, mistä hän apua hakee.

Suoraa puhetta, kun ihmisiä sumutetaan

Elämme aikaa, jossa väärät tiedot ja disinformaatio saavat yhä enemmän tilaa. Samaan aikaan hallitus pyrkii sysäämään vastuun muille – mutta todellisuudessa juuri se on vastuussa monista vakavista ongelmista. Työttömyyden lisääntyminen, konkurssit, hyvinvointialueiden romahtaminen, hoitajien kasvava työtaakka, nuorten pahoinvointi ja koulutuksen laadun heikkeneminen eivät ole sattumaa. Ne ovat seurausta leikkauspolitiikasta, joka on tehty tietoisina arvovalintoina. Näitä päätöksiä ei ole ollut pakko toteuttaa neljässä vuodessa – ne ovat valittu tie.

Onko lama aina edellisten hallitusten syy? Vastuu ostovoiman heikentämisestä on aina sillä hallituksella, joka istuu vallassa ja tekee päätökset. Nyt on syytä katsoa taaksepäin ja ymmärtää, mitä eri hallitukset ovat tehneet – keskusta, kokoomus ja SDP ovat kaikki jättäneet oman jälkensä. Kuka oli vallassa ja milloin? Minkälaisiin päätöksiin juuri heidän kautensa johti?

Kokoomuksen ja keskustan hallitukset ovat aiemmin toteuttaneet merkittäviä leikkauksia, jotka ovat vaikuttaneet laajasti suomalaiseen yhteiskuntaan. Esimerkiksi Sipilän hallituksen (2015–2019) aikana leikattiin koulutuksesta historiallisen paljon, mikä heikensi erityisesti ammatillisen koulutuksen laatua ja resursseja. Myös sosiaali- ja terveyspalveluista karsittiin, mikä lisäsi eriarvoisuutta ja hoitojonoja. Kokoomuksen ollessa mukana hallituksessa on usein painotettu menoleikkauksia, kuten Kataisen ja Stubbin hallitusten aikana, jolloin tehtiin leikkauksia perusturvaan ja työmarkkinatukeen.

On selvää, että taloutta on tasapainotettava, mutta se ei saa tapahtua heikompiosaisten, vammaisten tai eniten tukea tarvitsevien kustannuksella. Samaan aikaan, kun julkisten palveluiden ja sosiaaliturvan leikkaukset osuvat kaikkein haavoittuvimpiin, rahaa ammennetaan veronkevennyksinä ja tukina suuryrityksille ja pörssiomistajille. Tämä ei ole oikeudenmukaista talouspolitiikkaa – se on arvovalinta, joka syventää yhteiskunnallista eriarvoisuutta.

Kun vaalit lähestyvät, on jokaisen äänestäjän velvollisuus ottaa selvää faktoista. Vaalit eivät ole pelkästään lupauksia, vaan seurausta tehdyistä päätöksistä, jotka vaikuttavat jokaisen arkeen. Äänelläsi on merkitys. Muista, että politiikassa toteutuu usein se vanha sanonta: sitä saa, mitä tilaa.

Tiedätkö kuka sanoi näin?